Yli puolet ei tunne tuulilaseista löytyvää tekniikkaa – ”Kuin toinen silmäpari ja aivot”

Moderni tuulilasi ei ole pelkkää lasia, vaan se sisältää monenlaista lisätekniikkaa ja vaatii autoon asennettaessa myös kalibrointiosaamista. Yli puolet suomalaisista ei kuitenkaan tiedä, millaista älykästä lisätekniikkaa heidän tuulilasissaan on. Uusi teknologia edistää liikenneturvallisuutta, mutta samalla sillä on vaikutusta tuulilasikorjausten kuluihin.

Teknologia kehittyy hurjaa vauhtia niin autoissa kuin muissa käyttämissämme laitteissa. Moni ei kuitenkaan tule ajatelleeksi, että myös tuulilasiteknologia on ottanut suuria harppauksia, jotka ovat muuttaneet ratkaisevasti lasin roolia ajossa. Tämä uusi teknologia tekee ajamisesta turvallisempaa, mutta samalla lasien vaihtamisesta uuteen on tullut kalliimpaa.

Tuulilasista löytyy toinen silmäpari ja aivot

Moderni tuulilasi on paljon muutakin kuin vain lasia. Tuulilaseista löytyy monenlaista lisätekniikkaa, joka avustaa kuljettajaa tehden ajamisesta osaltaan hieman turvallisempaa.

– Voisi melkeinpä sanoa, että nykyään tuulilasissa on toiset silmät ja aivot, kuljettajan pääkopan lisäksi. Jo pidempään mukana ovat olleet lämmitys, antenni ja sadetunnistin. Tarjolla on myös sävylaseja, lämpöä heijastavia laseja sekä akustiikkalaseja, joita käytetään usein Diesel-autoissa. Viimeisintä tekniikkaa taas ovat kamerat, jotka muun muassa lukevat liikennemerkkejä ja etäisyyksiä sekä ohjaavat kaukovaloja, aluepäällikkö Markus Helkamäki Autoklinikalta sanoo.

Tuulilasien lisätekniikan tuntemus jakaa suomalaiset kahtia. Autoklinikan teettämässä kyselytutkimuksessa 47 prosenttia autoilijoista kertoo tietävänsä, millaista älykästä lisätekniikkaa oman auton tuulilasissa on. 53 prosenttia taas myöntää, ettei tiedä.

Teknistymisen ohella modernit tuulilasit ovat myös aiempaa ohuempia. Ohuempiin laseihin kuluu vähemmän raaka-aineita ja ne ovat myös kevyempiä, mikä säästää valmistuskuluissa ja vähentää päästöjä sekä valmistusprosessissa että ajossa.

– Muutoksia tuulilaseihin on tehty esimerkiksi EU-direktiivien ohjeistamina, ja niiden vaikutukset ovat pääasiassa positiivisia. Samalla ohuemmat lasit ovat kuitenkin hieman herkempiä kiveniskemille, joista kärsitään talvikauden ansiosta enemmän Suomessa kuin muualla Euroopassa, lasivalmistaja Pilkington AutoGlassin toimitusjohtaja Yrkka Oura selittää.

Kiveniskemien nopea korjautus entistä tärkeämpää

Liikenneturvallisuutta parantavan tuulilasien lisätekniikan kääntöpuolena on, että lasien hinnat ovat nousseet. Samalla lasien asennus vaatii aiempaa enemmän osaamista ja kalibrointityötä.

– Uudet kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat ajoturvallisuuden kannalta tärkeitä, vaikka luonnollisesti kuljettaja on aina viime kädessä vastuussa ajoneuvostaan. Oikean toiminnan vuoksi järjestelmät on myös kriittistä kalibroida, eli asemoida, aina tuulilasin vaihdon jälkeen. Esimerkiksi kamera kertoo auton tietokoneelle auton kulkusuunnan, ja jo pienikin muutos kameran asennossa vastaa useita metrejä näkökentässä, Helkamäki toteaa.

Asennusten vaatima osaaminen nostaa myös asennuskuluja. Näiden tekijöiden vuoksi tuulilasin nopea korjautus osaavalla toimijalla on ennen kaikkea autoilijan etu.

– Taaksemme jäävä lumeton ja kivinen talvi on johtanut ennätysmäärään lasivaurioita Suomessa. Vaurioituneet lasit kannattaa, mikäli mahdollista, korjauttaa ensi tilassa, sillä näin lasien käyttöikää saadaan pidennettyä, Oura huomauttaa.

– Lasinvaihto on aina ollut reilusti hintavampi vaihtoehto kuin kiveniskemän korjaus, mutta modernien teknisten lasien kanssa tuo kuluero on kasvanut entisestään. Suosittelenkin ehdottomasti suojaamaan kiveniskemät heti niiden synnyttyä, ja viemään sitten auton korjattavaksi nopeasti. Alle kahden euron kolikon kokoiset kiveniskemät ovat usein vielä korjattavissa, jolloin kulu jää murto-osaan koko lasin vaihdon hinnasta, Helkamäki vinkkaa.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 846 mannersuomalaista, jotka käyttävät autoa vähintään satunnaisesti. Otos kerättiin helmikuun 2020 aikana koko Suomen alueella sähköisenä kyselynä.

Lisätietoja:

Markus Helkamäki, aluepäällikkö
Autoklinikka-yhtiöt Oy
040 559 7743
markus.helkamaki@autoklinikka.fi