”Ei ole tullut mieleen!” Vain joka kolmas käyttää heijastinta myös ulkomailla

Ulkomailla illat voivat olla pimeitä myös kesällä. Maan johtavan kolarikorjaamon Autoklinikan teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että valtaosa suomalaisista jättää heijastimen kotiin ulkomaille lähtiessään, vaikka se parantaa huomattavasti näkyvyyttä pimeässä ja voi pelastaa käyttäjänsä hengen.

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö, jota näkee käytettävän Pohjoismaiden ulkopuolella vain harvoin siitä huolimatta, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa illat ovat pimeitä ympäri vuoden, myös kesällä.

Kyselytutkimuksen mukaan vain kolmannes (33 %) suomalaisista käyttää heijastinta myös ulkomailla. 44 prosenttia vastanneista jättää heijastimen kotiin ulkomailla, vaikka käyttää sitä Suomessa.

– Monivuotisen matkaoppaan kokemukseni perusteella voin vahvistaa, ettei suomalaisten suosimissa lomakohteissa juurikaan näe heijastimia. Paikalliset asukkaat eivät käytä niitä, eivätkä ne kuulu myöskään lomailijoiden vakiovarusteisiin, Autoklinikan Konalan toimipisteessä työnjohtajana toimiva Taija Kuismin kertoo.

Kuismin palasi juuri lomalta Santorinilta, jossa oli auringonlaskun jälkeen yhtä pimeää kuin Suomessa talvella. Kuisminin hotelli oli lyhyen kävelymatkan päässä taajamasta, eikä tiellä ollut katuvaloja. Hän myöntää tunteneensa olonsa turvattomaksi iltapimeällä tien piennarta kävellessään.

– Ei tullut mieleen pakata heijastinta mukaan, vaikka olo olisi ollut perillä turvallisempi sen kanssa. Toisaalta koen, että ulkomailla autoilijat ovat valppaampia kuin Suomessa ja ottavat huomioon, että jalankulkijoita voi olla liikkeellä ja heitä pitää varoa myös muualla kuin suojatiellä, Kuismin pohtii.

Kyselyssä valtaosa vastaajista (74 %) vastasi samoin kuin Kuismin: he eivät olleet tulleet ajatelleeksi, että ulkomaillakin tarvitsisi heijastinta. Vain yksi sadasta koki liikenteen ulkomailla niin paljon turvallisemmaksi kuin Suomessa, ettei heijastimen käyttö ollut tarpeen.

Kiinnitä heijastin laukkuun, reppuun, päähineeseen tai puhelimeen

Kuusi prosenttia kyselyyn vastanneista pelkäsi erottuvansa liikaa joukosta, jos käyttäisi heijastinta ulkomailla. Erottumisen pelko vaivasi erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvia ja yli 65-vuotiaita vastaajia.

– Lomakohteissa on totuttu kaiken näköisiin kulkijoihin, joten en usko, että heijastimen käyttäjiäkään katsottaisiin pitkään. Heijastimet ovat nykyään usein sieviä ja korumaisia. Korkeintaan joku voisi kysyä, mitä ne ovat ja mistä niitä saa. Rohkeasti vain kokeilemaan, Kuismin kannustaa.

Perinteinen, hakaneulalla kiinnitettävä heijastin ei välttämättä ole käytännöllisin kevyiden kesävaatteiden kanssa. Vaihtoehtoja on kuitenkin paljon. Laukkuun, reppuun, hellehattuun tai lippikseen voi kiinnittää heijastintarraa tai -nauhaa, ellei niissä ole heijastavaa materiaalia jo valmiina. Myös heijastavasta kankaasta valmistettuja laukkuja sekä heijastavia laukkukoruja on saatavana.

– Puhelinkotelo korvaa lomalla usein käsilaukun, jos vaatteissa ei ole taskuja. Heijastintarra kotelon ulkopinnalla lisäisi turvallisuutta helpolla tavalla. Puhelimessa voi myös roikkua kännykkäkorun asemesta pehmeä heijastin. Monet heijastimet ovat niin kauniita, että niitä voi käyttää koruina myös ranteessa, Kuismin ideoi.

Liikenneturvan mukaan kaukovaloilla ajava autoilija näkee ilman heijastinta pimeällä tiellä liikkuvan jalankulkijan vasta noin 150 metrin etäisyydellä. Heijastinta käyttävä nähdään jopa yli 600 metrin etäisyydeltä, mikä jättää autoilijalle enemmän reaktioaikaa. Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan vasta noin 50 metrin päästä, kun heijastinta käyttävä voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.

Siltä varalta, että pimeällä tiellä varotoimista huolimatta sattuu onnettomuus, kannattaa kerrata Autoklinikan verkkosivuilta täältä, miten onnettomuuspaikalla toimitaan oikeaoppisesti. Valtaosa ohjeista pätee myös ulkomailla. 

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 064 mannersuomalaista, ja otos kerättiin tammi- ja helmikuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

Lisätietoja:
Taija Kuismin, Autoklinikka-yhtiöt Oy
s-posti: taija.kuismin@autoklinikka.fi

www.autoklinikka.fi