Kyselytutkimus: moni suomalainen ollut päihtyneen kyydissä

Joka neljäs nuori aikuinen on ollut päihtyneen kuljettajan kyydissä. Suuri osa päihtyneen kyydissä olleista ei kertomansa mukaan tehnyt mitään kuljettajan estämiseksi. Tiedot käyvät ilmi maan johtavan kolarikorjaamon Autoklinikan teettämästä kyselytutkimuksesta.

Juhannus on liikenteessä yksi vuoden vilkkaimmista ajankohdista. Samalla monen suomalaisen juhannukseen liittyy alkoholin käyttö. Autoklinikan teettämän kyselytutkimuksen mukaan joka neljäs alle 35-vuotias on ollut joskus päihtyneen henkilön kyydissä.

– Minut yllätti, että osuus on näin suuri. Päihtyneenä ajamisen tai päihtyneen kyydissä matkustamisen ei pitäisi olla vaihtoehto koskaan, kun suunnitellaan paikasta toiseen liikkumista. Jos kävely ei tule kyseeseen, liikkumiseen tulisi käyttää julkista liikennettä, taksia tai hankkia kyyti selväpäiseltä kuljettajalta, sanoo työnjohtaja Janne Mouhu Autoklinikalta.

Kyselytutkimukseen vastanneista yli 65-vuotiaista puolestaan vain joka kymmenes kertoo olleensa joskus päihtyneen henkilön kyydissä. Koko väestössä osuus asettuu 16 prosenttiin.

Suomalaiset huonoja puuttumaan

Suurin osa 39 prosenttia päihtyneen kyydissä olleista kertoo, ettei tehnyt mitään siinä vaiheessa, kun huomasi kuljettajan olevan päihtynyt. Ikäluokkien ääripäiden välillä eroa on tämänkin suhteen, sillä yli 65-vuotiaista 57 prosenttia ei tehnyt mitään, mutta alle 35-vuotiaissa vastaava osuus oli 31 prosenttia.

– Vaikuttaisi siltä, että nuoremmissa ikäluokissa istutaan muita useammin päihtyneen kuskin kyydissä, mutta asiaan myös puututaan muita aktiivisemmin. Passiivisten sivustakatsojien osuus on joka tapauksessa hälyttävän suuri, Mouhu näkee.

Hänen mukaansa syinä ongelmaan voivat olla muun muassa salliva alkoholikulttuuri ja kynnys puuttua toisten asioihin.

– Ainoa oikea tapa puuttua alkoholia nauttineen ajamiseen on ottaa häneltä avaimet pois, oli kyseessä kuka tahansa. Kannattaa muistaa, että vastuu on kaikkien yhteinen: kun päihtynyt henkilö suunnittelee kuskihommia, on muiden toimittava järjen äänenä.

Suunnitelmat etukäteen

Vuonna 2018 poliisin tietoon tuli noin 19 000 rattijuopumustapausta. Liki puolet kohtalokkaista rattijuopumusonnettomuuksista ajetaan touko-elokuussa.*

– Päihtynyt kuljettaja ei ole riski vain itselleen vaan myös muille tienkäyttäjille. Halu ajaa varovasti ei takaa turvallisuutta silloin, kun kuski on päihtynyt. Vaaratilanteet eivät aina johdu kuljettajasta itsestään, vaan ne saattavat olla seurausta ulkopuolisista tekijöistä. Päihtyneen heikentynyt arviointi- ja reaktiokyky on siinäkin mielessä aina suuri riski, Mouhu toteaa.

Hän muistuttaa, että juhannuksena kannattaa tehdä suunnitelma etukäteen myös yllättävien kyytitarpeiden varalle.

– Kannattaa sopia aina hyvissä ajoin, miten toimitaan, jos grillimakkara loppuu kesken tai saadaan ajatus tansseissa piipahtamisesta. Kun tällainenkin asia on mietitty etukäteen, ei sitä tarvitse alkaa ratkaista juuri silloin, kun huonoimmat ideat usein syntyvät – eli humalassa.

Kyselytutkimuksen toteutti autoiluun ja liikkumiseen erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1 064 mannersuomalaista, ja otos kerättiin tammi- ja helmikuun aikana internetpohjaisella kyselylomakkeella, johon vastaajat kutsuttiin sähköpostitse.

*https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_rattijuopumus.pdf

Lisätietoja:
Janne Mouhu, Autoklinikka-yhtiöt Oy
Puh: +358 40 5544411
janne.mouhu@autoklinikka.fi 

www.autoklinikka.fi